Miksi toinen joutuu helposti vuorovaikutustilanteissa riitoihin, kun joku toinen taas tuntuu välttävän ristiriitoja? Yksi yleinen syy on heikko itsetunto ja tässä artikkelissa käsittelen merkittävää ratkaisua tähän asiaan. Kyse on usein niistä ihmisistä elämässämme, jotka tuottavat turvallisuuden tunnetta ja näin vaikuttavat itsetuntoomme. Näitä henkilöitä voidaan kutsua tukiasemiksi ja myös aikuiset tarvitsevat tällaisia yksilöitä elämäänsä.

Yksilöä, joka toimii jonkun toisen ihmisen tukiasemana voidaan ajatella ankkurina tai talon perustuksena. Tukiasema on yksilö, joka rohkaisee ja jonka puoleen voimme kääntyä tarvittaessa. Tämä tuo toisen elämään varmuuden tunnetta, suojaa sekä energiaa samalla vaikuttaen yksilön itsetuntoon. Kyse on paljolti myös siitä, että miten pystymme kohtaamaan vastoinkäymiset elämässämme. Menestyminen muotoutuu sen päälle, miten selviämme epäonnistumisista.

Monella meistä elämän ensimmäiset tukiasemat ovat omat vanhemmat. Myöhemmin tukiasemana voi toimia ystävä, kumppani tai esihenkilö. Se vanha viisas nainen tai mies. Tukiasema voi olla myös lemmikki tai paikka ja nämä myös vaihtuvat matkan varrella. Vaikka lapsuudessa ei olisikaan päässyt nauttimaan omien vanhempien tarjoamasta tukiasemasuhteesta, niin tilanteen voi korjata missä tahansa kohtaa. Mikäli elämästämme on puuttunut tai puuttuu tukiasema, saatamme kärsiä seuraavista asioista. Listan on tehnyt George Kohlrieser ja löytyy kirjasta Johda dialogia:

heikko itsetunto

kyvyttömyys käsitellä stressiä ja vastoinkäymisiä

kyvyttömyys luoda ja ylläpitää tunnetason siteitä kanssaihmisiin

epäsosiaaliset asenteet ja käyttäytymispiirteet

vaikeudet luottaa toisiin

kielteiset ja kyyniset asenteet

empatian puute

jatkuva lörpöttelytaipumus

ongelmia käyttäytymisessä ja opinnoissa

ailahteleva itsetunto yhtyneenä itse-epäilyyn

tunne ettei saa toisilta arvostusta työssä

päiväunet menestymisessä, mutta vähän sitkeyttä tehdä tarpeeksi töitä sen eteen

mielentilan (myös myönteisen) heilahtelut estävät keskittymisen

käyttäytyminen stressitilanteessa tunnepohjaista

murehditaan torjutuksi tulemista arkisissa asioissa

taipumus puhua itsestään kenelle tahansa

pakkomielle syödä liikaa

Kun meillä on tukiasema elämässämme opimme rakastamaan ja tulemaan rakastetuksi. Tämä vaikuttaa taas siihen, että voimme tuntea yhteenkuuluvuutta ja tämän jälkeen voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi. Tätä seuraa menestyminen, mikä taas vaikuttaa itsetuntoomme. On tärkeä ymmärtää, että ketkä ovat nyt tai aikaisemmin toimineet elämässämme tukiasemina. Tämä auttaa ymmärtämää identiteettiämme paremmin ja miten sitoudumme muihin ihmisiin tai päämääriin.

Tukiasemat auttavat meitä näkemään merkityksellisyyttä haastavissa elämäntilanteissa. Samalla tämä vaikuttaa siihen, että miten onnistumme sulkemaan turhia uhkakuvia pois mielestämme. He ovat roolimalleja sen suhteen, miten vastoinkäymisiä käsitellään. Ihmisen aivot on luonnostaan rakennettu tiedostamaan mahdollisia vaaroja ja uhkia. Tästä seuraa usein vuorovaikutuksessa äkkipikaiset argumentit, joita ohjaa taistele tai pakene -reaktio. Tukiasemien ansiosta pystymme helpommin kiinnittämään huomiota asioiden positiivisiin puoliin.

 

Tukiasemat auttavat meitä näkemään merkityksellisyyttä haastavissa elämäntilanteissa.

 

On myös mahdollista, että meillä on elämässämme tukiasema, joka vaikuttaa meihin kielteisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omat vanhemmat, opettajat, esihenkilöt tai ystävät, jotka ohjaavat ajatteluamme väärille urille. Suuntana voi olla esimerkiksi pelon lietsominen. Hyvä esihenkilö tai johtaja toimii aina rakentavana tukiasemana oman tiimin jäsenille.

Kun meillä on eri tilanteissa turvallinen ja varma olo, se tekee vuorovaikutuksestamme rentoa ja auttaa luonnostaan luottamaan siihen, että miten asetamme rajat tarvittaessa. Toimimme omasta ytimestä käsin, jolloin vuorovaikutuksen suhteen ei tarvitse erikseen opetella mitään kikkoja tai jippoja. On hyvä muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä löytyy tukiasemaa omaan elämään.

Miksi toinen joutuu helposti vuorovaikutustilanteissa riitoihin, kun joku toinen taas tuntuu välttävän ristiriitoja? Yksi yleinen syy on heikko itsetunto ja tässä artikkelissa käsittelen merkittävää ratkaisua tähän asiaan. Kyse on usein niistä ihmisistä elämässämme, jotka tuottavat turvallisuuden tunnetta ja näin vaikuttavat itsetuntoomme. Näitä henkilöitä voidaan kutsua tukiasemiksi ja myös aikuiset tarvitsevat tällaisia yksilöitä elämäänsä.

Yksilöä, joka toimii jonkun toisen ihmisen tukiasemana voidaan ajatella ankkurina tai talon perustuksena. Tukiasema on yksilö, joka rohkaisee ja jonka puoleen voimme kääntyä tarvittaessa. Tämä tuo toisen elämään varmuuden tunnetta, suojaa sekä energiaa samalla vaikuttaen yksilön itsetuntoon. Kyse on paljolti myös siitä, että miten pystymme kohtaamaan vastoinkäymiset elämässämme. Menestyminen muotoutuu sen päälle, miten selviämme epäonnistumisista.

Monella meistä elämän ensimmäiset tukiasemat ovat omat vanhemmat. Myöhemmin tukiasemana voi toimia ystävä, kumppani tai esihenkilö. Se vanha viisas nainen tai mies. Tukiasema voi olla myös lemmikki tai paikka ja nämä myös vaihtuvat matkan varrella. Vaikka lapsuudessa ei olisikaan päässyt nauttimaan omien vanhempien tarjoamasta tukiasemasuhteesta, niin tilanteen voi korjata missä tahansa kohtaa. Mikäli elämästämme on puuttunut tai puuttuu tukiasema, saatamme kärsiä seuraavista asioista. Listan on tehnyt George Kohlrieser ja löytyy kirjasta Johda dialogia:

heikko itsetunto

kyvyttömyys käsitellä stressiä ja vastoinkäymisiä

kyvyttömyys luoda ja ylläpitää tunnetason siteitä kanssaihmisiin

epäsosiaaliset asenteet ja käyttäytymispiirteet

vaikeudet luottaa toisiin

kielteiset ja kyyniset asenteet

empatian puute

jatkuva lörpöttelytaipumus

ongelmia käyttäytymisessä ja opinnoissa

ailahteleva itsetunto yhtyneenä itse-epäilyyn

tunne ettei saa toisilta arvostusta työssä

päiväunet menestymisessä, mutta vähän sitkeyttä tehdä tarpeeksi töitä sen eteen

mielentilan (myös myönteisen) heilahtelut estävät keskittymisen

käyttäytyminen stressitilanteessa tunnepohjaista

murehditaan torjutuksi tulemista arkisissa asioissa

taipumus puhua itsestään kenelle tahansa

pakkomielle syödä liikaa

Kun meillä on tukiasema elämässämme opimme rakastamaan ja tulemaan rakastetuksi. Tämä vaikuttaa taas siihen, että voimme tuntea yhteenkuuluvuutta ja tämän jälkeen voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi. Tätä seuraa menestyminen, mikä taas vaikuttaa itsetuntoomme. On tärkeä ymmärtää, että ketkä ovat nyt tai aikaisemmin toimineet elämässämme tukiasemina. Tämä auttaa ymmärtämää identiteettiämme paremmin ja miten sitoudumme muihin ihmisiin tai päämääriin.

Tukiasemat auttavat meitä näkemään merkityksellisyyttä haastavissa elämäntilanteissa. Samalla tämä vaikuttaa siihen, että miten onnistumme sulkemaan turhia uhkakuvia pois mielestämme. He ovat roolimalleja sen suhteen, miten vastoinkäymisiä käsitellään. Ihmisen aivot on luonnostaan rakennettu tiedostamaan mahdollisia vaaroja ja uhkia. Tästä seuraa usein vuorovaikutuksessa äkkipikaiset argumentit, joita ohjaa taistele tai pakene -reaktio. Tukiasemien ansiosta pystymme helpommin kiinnittämään huomiota asioiden positiivisiin puoliin.

 

Tukiasemat auttavat meitä näkemään merkityksellisyyttä haastavissa elämäntilanteissa.

 

On myös mahdollista, että meillä on elämässämme tukiasema, joka vaikuttaa meihin kielteisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omat vanhemmat, opettajat, esihenkilöt tai ystävät, jotka ohjaavat ajatteluamme väärille urille. Suuntana voi olla esimerkiksi pelon lietsominen. Hyvä esihenkilö tai johtaja toimii aina rakentavana tukiasemana oman tiimin jäsenille.

Kun meillä on eri tilanteissa turvallinen ja varma olo, se tekee vuorovaikutuksestamme rentoa ja auttaa luonnostaan luottamaan siihen, että miten asetamme rajat tarvittaessa. Toimimme omasta ytimestä käsin, jolloin vuorovaikutuksen suhteen ei tarvitse erikseen opetella mitään kikkoja tai jippoja. On hyvä muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä löytyy tukiasemaa omaan elämään.

Yhteys

info@komulainen.eu

Yhteys

info@komulainen.eu