Jokainen meistä on ollut elämässään riitatilanteessa, sillä olemmehan ihmisiä. Jos on ihmisiä, on erimielisyyttä. Riitoja ei ole kuitenkaan syytä pelätä, sillä konfliktit ovat mahdollisuus kasvuun ja oppimiseen. On mahdollista jopa ajatelle, että riitatilanteet nostavat näkyväksi epätasapainon tilan jossakin asiassa ja konfliktin kautta tilaan voidaan myös tuoda tasapaino.

Riitatilanteisiin pätee tietyt universaalit lainalaisuudet ja niissä on tietty kaari. Prosessin aikana on mahdollista oppia näkemään toinen uudessa valossa. Seuraavaksi käyn läpi konfliktin kaarta ja sen seitsemää eri vaihetta. Nämä hahmottamalla on mahdollisesti helpompi jatkossa olla itse osapuolena konfliktissa ja ymmärtää, että missä kohtaa voidaan aloittaa sovinnon tekeminen. Myös toisten auttaminen konflikteissa helpottuu. Seuraavat termit ovat konfliktiratkaisija Colin Craigin jäävuorimallista.

 Riitatilanteet lähtevät siitä liikkeelle, että asiat alkavat ensimmäisenä 1. kytemään. Tätä vaihetta seuraa 2. kiristyminen ja tämä vaihe voi tilanteesta riippuen kestää tunneista vuosiin. Näihin vaiheisiin voisi esimerkiksi liittyä se, että kotona muut perheen jäsenet heittävät roskat ohi niille kuuluvasta astiasta, minä siivoan perässä, mutta en mainitse asiasta. Kaksi ensimmäistä vaihetta ovat sellaisia, että näitä ei useinkaan vielä tiedosteta. Kun konflikti alkaa tulla näkyväksi, niin alkupiste on ohitettu yleensä jo aikaa sitten. Kaksi ensimmäistä vaihetta jää usein huomaamatta.

Kolmantena vuorossa on 3. kärjistyminen ja tämän vaiheen jälkeen aletaan siirtyi varsinaiseen kriisiin ja kokonaisuuden neljänteen vaiheeseen eli 4. ylläpitoon. Tässä vaiheessa vihan tunne on voimakas ja osapuolet eivät ole valmiita sopimaan. Tämä seikka on erittäin tärkeä pitää mielessä. Mikäli sovintoon pyritään riidassa liian aikaisessa vaiheessa, niin pinnan alle jää asioita kytemään ja riita saattaa hyvinkin roihahtaa myöhemmin uudestaan. Asiassa ei ylläpitovaiheessa päästä juurisyiden lähteelle. Ihminen saattaa pitää konfliktista kiinni, koska kokee saavansa siitä energiaa.

  

1.     KYTEMINEN

2.     KIRISTYMINEN

3.     KÄRJISTYMINEN

4.     YLLÄPITO

5.     SUHTEIDEN LUOMINEN

6.     TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN

7.     SOVINTO

 

Konfliktissa keskeistä onkin juuri se tunne, että siitä koetaan saavan energiaa. Hetki, jolloin saatava muuttuu velaksi on merkittävä: kun tilanne ei anna enää energiaa, vaan vie sitä. Tässä kohtaa voidaan aloittaa riidan sopiminen ja siirrytään vaiheeseen viisi eli 5. suhteiden luominen. Tässä aletaan muodostaa todellista yhteyttä vuorovaikutuksen kautta osapuolien välille. Sovittelija on voinut olla jo aikaisemmin kuviossa mukana, mutta nyt hänen rooli muuttuu erityisen merkittäväksi. Tässä kohtaa voidaan aloittaa sovinnon teko.

 

Ihminen saattaa pitää konfliktista kiinni, koska kokee saavansa siitä

energiaa.

 

Todellinen muutos ja sovinto on vain mahdollista, jos osapuolet tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Siitä onkin kyse kuudennessa vaiheessa eli 6. tunnistaminen ja tunnustaminen. Kyse on siitä, että pintaraapaisun sijaan päästään ongelman todelliselle lähteelle: ”kun heitätte roskiksesta ohi ja minä siivoan perässä koen, että minua ei kunnioiteta ja minun on myös vaikea kunnioittaa itseäni.”

Viimeinen ja seitsemäs vaihe on 7. sovinto. Tässä kohtaa kyse on siitä, että mistä muutoksista osapuolet ovat valmiita sopimaan, jotta riitatilanne ei enää roihahda. Sovitut asiat voivat olla hyvinkin pieniä. Esimerkiksi sovitaan kotisiivouksessa kaikille omat vastuualueet.

 

Jokainen meistä on ollut elämässään riitatilanteessa, sillä olemmehan ihmisiä. Jos on ihmisiä, on erimielisyyttä. Riitoja ei ole kuitenkaan syytä pelätä, sillä konfliktit ovat mahdollisuus kasvuun ja oppimiseen. On mahdollista jopa ajatelle, että riitatilanteet nostavat näkyväksi epätasapainon tilan jossakin asiassa ja konfliktin kautta tilaan voidaan myös tuoda tasapaino.

Riitatilanteisiin pätee tietyt universaalit lainalaisuudet ja niissä on tietty kaari. Prosessin aikana on mahdollista oppia näkemään toinen uudessa valossa. Seuraavaksi käyn läpi konfliktin kaarta ja sen seitsemää eri vaihetta. Nämä hahmottamalla on mahdollisesti helpompi jatkossa olla itse osapuolena konfliktissa ja ymmärtää, että missä kohtaa voidaan aloittaa sovinnon tekeminen. Myös toisten auttaminen konflikteissa helpottuu. Seuraavat termit ovat konfliktiratkaisija Colin Craigin jäävuorimallista.

 Riitatilanteet lähtevät siitä liikkeelle, että asiat alkavat ensimmäisenä 1. kytemään. Tätä vaihetta seuraa 2. kiristyminen ja tämä vaihe voi tilanteesta riippuen kestää tunneista vuosiin. Näihin vaiheisiin voisi esimerkiksi liittyä se, että kotona muut perheen jäsenet heittävät roskat ohi niille kuuluvasta astiasta, minä siivoan perässä, mutta en mainitse asiasta. Kaksi ensimmäistä vaihetta ovat sellaisia, että näitä ei useinkaan vielä tiedosteta. Kun konflikti alkaa tulla näkyväksi, niin alkupiste on ohitettu yleensä jo aikaa sitten. Kaksi ensimmäistä vaihetta jää usein huomaamatta.

Kolmantena vuorossa on 3. kärjistyminen ja tämän vaiheen jälkeen aletaan siirtyi varsinaiseen kriisiin ja kokonaisuuden neljänteen vaiheeseen eli 4. ylläpitoon. Tässä vaiheessa vihan tunne on voimakas ja osapuolet eivät ole valmiita sopimaan. Tämä seikka on erittäin tärkeä pitää mielessä. Mikäli sovintoon pyritään riidassa liian aikaisessa vaiheessa, niin pinnan alle jää asioita kytemään ja riita saattaa hyvinkin roihahtaa myöhemmin uudestaan. Asiassa ei ylläpitovaiheessa päästä juurisyiden lähteelle. Ihminen saattaa pitää konfliktista kiinni, koska kokee saavansa siitä energiaa.

  

1.     KYTEMINEN

2.     KIRISTYMINEN

3.     KÄRJISTYMINEN

4.     YLLÄPITO

5.     SUHTEIDEN LUOMINEN

6.     TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN

7.     SOVINTO

 

Konfliktissa keskeistä onkin juuri se tunne, että siitä koetaan saavan energiaa. Hetki, jolloin saatava muuttuu velaksi on merkittävä: kun tilanne ei anna enää energiaa, vaan vie sitä. Tässä kohtaa voidaan aloittaa riidan sopiminen ja siirrytään vaiheeseen viisi eli 5. suhteiden luominen. Tässä aletaan muodostaa todellista yhteyttä vuorovaikutuksen kautta osapuolien välille. Sovittelija on voinut olla jo aikaisemmin kuviossa mukana, mutta nyt hänen rooli muuttuu erityisen merkittäväksi. Tässä kohtaa voidaan aloittaa sovinnon teko.

 

Ihminen saattaa pitää konfliktista kiinni, koska kokee saavansa siitä

energiaa.

 

Todellinen muutos ja sovinto on vain mahdollista, jos osapuolet tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Siitä onkin kyse kuudennessa vaiheessa eli 6. tunnistaminen ja tunnustaminen. Kyse on siitä, että pintaraapaisun sijaan päästään ongelman todelliselle lähteelle: ”kun heitätte roskiksesta ohi ja minä siivoan perässä koen, että minua ei kunnioiteta ja minun on myös vaikea kunnioittaa itseäni.”

Viimeinen ja seitsemäs vaihe on 7. sovinto. Tässä kohtaa kyse on siitä, että mistä muutoksista osapuolet ovat valmiita sopimaan, jotta riitatilanne ei enää roihahda. Sovitut asiat voivat olla hyvinkin pieniä. Esimerkiksi sovitaan kotisiivouksessa kaikille omat vastuualueet.

 

 

 

 

 

 

Yhteys

info@komulainen.eu

Yhteys

info@komulainen.eu